Kehonkoostumuksesta ja muuta löpinää

Toinen päivä uutta ohjelmaa takana, tänään onnistui jo rytmitys paremmin, eikä ollut enää samalla tavalla nälkä, kuin oikeastaan tuossa ennen lounasta - vaikka ateriaväli ei venynytkään yli suositellun. Mietiskelin tässä että mikähän unohtui alkuteksteistä, ja sehän oli ensimmäisen kehonkoostumusmittauksen tulos. Kyseessä on käsittääkseni vähän suppeampi ja suuntaa-antavampi Tanita-mittaus, mutta laitetaan nyt ne suunnat tähän kun kuitenkin jatkossa seurantakin tulee samalla härpäkkeellä tapahtumaan. Eli:

Paino:                               90,7 kg

Kehon rasva:                    41,1%

Rasvan massa:                 37,3 kg     

Rasvaton massa:              53,4 kg

Kokonaisvesimäärä:         38,6 kg

Painoindeksi:                    32,1

Viskeraalinen rasva:         8

Luumassa:                        2,7 kg

Lihasmassa:                     50,7 kg

Metabolinen ikä:               47

Kroppani käy siis 15 vuotta aikaansa edellä. Ja tarkoituksena nyt hävittää rasvaa ja lisätä lihasta, hilata tuo body age reippaasti alaspäin. Nyt mennään kaksi viikkoa orjallisesti ohjelman mukaan, ja sen jälkeen on uusintamittaus, katsotaan miten ohjelma puree. Sen jälkeen pari päivää Tallinnassa - ja tänään opin sellaistakin uutta, että siellä on Sports Directin myymälä! Ehkä vähän järki lähtee!!!

Hiustenvärjäysprojekti karahti eilen reisille, tänään korjaustoimenpide. Kuvaa en nyt tähän hätään saa, kun märkänä näyttää mustalta. Lauantaina keskeneräisen peittotatuoinnin loppuunvärittäminen, eli ensi viikko mennään vähän vähemmillä hikoiluilla. En tosin tiedä miten se sitten muka onnistuu. 

Kiva ja sopivasti touhukas iltavuoro kirurgian päivystyksessä taputeltu, mukavaa seuraa ja superkiva päivystäjä, huomenna ilmeisesti sisätautipömpelissä passissa vuorostaan. Meillä on päivystysalue siis jaettu karkeasti erikoisaloittain ja erikoissairaanhoidon sisällä potilasaines sijoitellaan myös kuntoisuuden mukaan. Kiva, että vaihtelua on välillä jopa päivittäin. 

Hui, tajusin juuri että tasan kuukausi aikaa tuon meidän apinan ensimmäiseen näyttelyyn! Perheessä siis mellastaa joukon jatkona vähän vajaa (siis täysin vajaa!) 1,5-vuotias gordoninsetteri, ja nyt olisi herralla kehädebyytti luvassa Iisalmessa 1.8. Tuossa vähän aiemmin harjoiteltiin taas esiintymistä pihalla, ja jos edelliset treenit meni jo aika kivasti, niin kyllä nyt putoili taas hiuksia tuppoina maahan. Mitä helvettiä minä ajattelin, kun menin tuon minnekään ilmoittamaan? Tekisi mieli sotkea suohon koko otus! Vissiin ei heinäkuussa juuri nukuta... 

Koiran nimi on Nero, ja se on kyllä säälittävää optimismia!